Saammeko esitellä

Jylhäkallion Salarakkaus "Mimmi" Tuusulassa 30.6.2007 FIN MVA

Aivan huimat tuntemukset meneillään. Silloin kun vähiten mitään odottaa niin silloin tuppaa eniten saamaan. Voi että kun olen onnellinen.

Miljoonat kiitokset kaikille tässä ilossa mukana eläneille ja meitä onnitelleille, kiitos kiitos ja vielä kerran KIITOS!

Ja se erityiskiitos, se menee tietysti Helpälle ja Veskulle Jylhäkallion kenneliin. Miljoonat kiitokset teille tästä aivan hurmaavasta neidistä!

Eilen siis oltiin Tuusulassa koiranäytelmissä tuomarina oli Auli Vitikainen joka arvosteli Mimmiä seuraavasti

"Keskikokoinen, riittävä luusto, hyvä ylä- ja alalinja. Hieman niukat etukulmaukset. Riittävät takakulmaukset. Oikea rinnan leveys. Liikkuu takaa ja sivusta hyvin, mutta löysästi edestä. Hyvä pää, kuono voisi olla pidempi. Voisi kantaa korvansa paremmin."

Tuloksena siis AVO ERI1 PN4 ja se vika sertti siis

Sää kyllä suosi mutta aika ajoin näytti siltä, että taivas olisi voinut revetä ja lähettää miljoona sadepisaraa sekunnissa alas. Onneksi synkät pilvet sinnittelivät vesikuormansa kanssa näyttelyalueen ohi ja näin säästyttiin ihan kuivina. Onnittelut tätä kautta siis muille päivän menestyjille erityisesti ihqulle Rampelle vara-sertistä. Se vika sertti oli niin lähellä mutta niin kaukana. Mutta olen varma, että kyllä se sieltä kohta kopsahtaa kunhan taas näytelmiin menette.

Tässä vielä kuva Mimmistä ennen kehää. Kuvasta suorastaan huokuu Mimmin suuri innostuksen määrä ;o)

Me kehässä, kiitos tästä kuvasta Pipsalle

Tuusulasta meidän matka jatkui Riihimäelle Lempivaara Camping alueelle. Muu perhe sinne olikin juuri ennen meitä saapunut. Sielä sitten juhlistettiin tätä meidän perheen ensimmäistä muotovaliota.

Koirat jälleen keräsivät sankan ihailijajoukon ympärilleen.

Taluttajia siis riitti joka lähtöön. Eräs pikku poika lähtikin vähän liian kauas ja meille iski hätä että voi hitsi jos Zola näkee jonkun kissan matkan varrella niin poika menee tennarit ojossa kyllä perässä.

Tässä tämä Zolaan rakastunut poika. Hän olisi vienyt koiran kotiin ihan suorilla. Eron hetki kun koitti poika halaili ja pussaili Zolaa, että "HEI HEI, nähdään taas"

Tässä Mimmin lenkittäjä.

Meillä siis oli kyllä ihan huippujen huippu viikonloppu vaikkakin vielä perjantai iltana tuntui, että mistään ei tule mitään.

Tästä on kiva jatkaa kesää kohti uusia seikkailuja ja koitoksia.