Heissan pitkästä aikaa. Olen tässä yrittänyt tänne blogiini päivitellä kesälomareisun kuulumisia sekä kuvia kasvateistani. Aikaa vaan tuppaa menemään tunti jos toinen kuvia ladatessa tänne vuodatukseen, joten päivityksetkin ovat vähän jääneet. Mutta nyt olen saanut  kuvagalleriaan vihdoin ja viimein muutaman kuvan meidän kesälomareissusta ja siitä sitten vähän kertoilen tässä. Huomena yritän vielä latailla kasvateista kuvia niin niitäkin täältä kohtapuoliin sitten löytyy.

Mutta siihen kesälomaan. Karavaanikulkue starttasi keskiviikkona 30.7. kohti Keski-Suomea. Ensimmäinen yö vietettiin Rasua campingissa, joka sijaitsee Jämsänkoskella. Paikka oli kyllä hieno. Vaunu oli kapealla kannaksella ja kummakin puolella noin 10 metrin päässä oli hienot hiekkarannat.

Onneksi vielä loman alkupäivinä aurinko jaksoi paistaa, joten rannalla oli ihan kiva istua.

Tipi

Tatu pesee kainaloitaan

Rasuassa oli mahdollisuus vesihiihtää ja tottahan toki mun sitä tarvi kokeilla. Olen joskus aikaa ennen lapsia hiihtänyt suksilla ja niinpä ohjaaja kehoitti kokeilemaan lautaa, jota aluksi vähän karsastin. Mutta kuitenkin sitä sitten päätin kokeilla

Nouseeko.....no nousihan se muutaman pyllähdyksen jälkeen. Laudalla oli oikeastaan aika huisia mennä. Melkein kipinä iski ;o)

Ja täällä jo tullaan takaisin maihin. Kymmenen minuuttia jaksoin lautailla ja kyllä koivet huusivat jo hoosiannaan tuonkin ajan jälkeen.

No eka lomapäivä siis lähti varsin hienoissa merkeissä käyntiin. Tästä matka jatkuikin sitten Kuopioon. Kuopiossa oli kolmepäiväiset näyttelyt ja sinne mekin sitten suuntasimme. Torstaina 31.7. leiri laitettiin pystyyn Rauhalahden campingalueelle. Paikka oli ihan kiva aika iso tosin.

Zolankin nautti olostaan Rauhalahdessa

Speedy ja Mimmi nukajoivat tapansa mukaan.

Kuopion ohjelmaan kuului tietysti sisävesiristeily Kallavedellä. Myös muikkuravintola Sammossa kävimme syömässä muikkuannokset. Pojat Niko ja Tatu söivät nakit ja ranskikset, mutta Iina vetäisi lautasellisen neulamuikkuja. Muikkuravintolan jälkeen lähdettiin käymään vielä Kuopion torilla ostamassa kalakukkoja ja siitä sitten suuntasimmekin takaisin laivarantaan ja pikku paatilla kohti Rauhalahtea.

Yhenä päivänä kävimme maailman suurimmassa savusaunassa löylyttelemässä. Tämän jälkeen pyyhkeet haisivatkin savulle pari päivää. Savusaunan yhteydessä sattui juuri sopivasti olemaan vanhanajan tukkilaisnäytös. Päivä vaan ei tukkijätkälle ollut parhain. Tämän tästä jalka lipesi liukkaan tukin päällä ja ukkeli oli uimassa :o). Mutta hienosti jätkä kuperkeikan tukin päällä teki.

Sitten vielä ehdimme käymään Puijon tornissakin. Sieltä avautuikin hulppeat Savon maisemat.

Tässä Kuopion kaupunki ja Kallavesi

Myös Rauhalahdesta löytyi kiva uimapaikka, joskin vesi oli jo sen verran kylmää ettei muksut kauaa tohtineet vedessä lutata.

Mutta sitten siihen näyttelyyn. 1.8. perjantai tosiaan alkoi varsin sateisissa merkeissä. Perheen kanssa oltiin jo päätetty, että minä lähden Mimmin kanssa yksin näyttelyyn ja muu väki jää kuluttamaan aikaansa Rauhalahteen. Iina tosin päätti lähteä mukaan viime hetkellä.

Vähän jännitti näyttelypaikalle ajaessa, että kuinkahan märäksi tässä vielä tullaankaan tällä reissulla. Liikenteenohjaajat ohjasivat autoja kahteen paikkaan ja meidät ohjattiin radan toiselle puolelle. Suureksi onneksi saimme auton 20 metrin päähän kehästä ja siinä olikin kiva istua sateen suojassa ja seurailla koska kehä alkoi. Sade onneksi lakkasi leokehän alkaessa, joten sen suuremmilta kastumisilta säästyttiin.

Mimmin perjantain tulos oli siis VAL ERI 2 PN3. Eli vallan mainio tulos. Kuvia ei perjantailta ole, koska kamera oli vaunussa, joskin kuvaajakin oli sielä samassa vaunussa köllöttelemässä :o).

Lauantai päivä koitti paljon aurinkoisemmissa merkeissä ja tällä kertaa koko perhe lähti mukaan näyttelypaikalle, koska Zolan Lilli-tyttönen oli myös osallistumassa näyttelyyn pentuluokassa.

Speedykin pääsi haistelemaan näyttelytunnelmaa ennen kehän alkua ja tietysti siskolikan kanssa tarvi vähän huhtoakin pitkästä aikaa.

Lupauduin esittämään Lillin ja tässä vähän harjoitellaan juoksemista. Lilli katselee kummissaan, että kukas tätskä narun toisessa päässä heiluu.

Tässä ollaankin jo kilpailukehässä. Lillin kisat menivät puoleen väliin hienosti. Neiti malttoi juosta nätisti vierellä....

Ja seisominenkin sujui mallikkaasti. Mutta sitten viimeisiin juoksenteluihin Lillille iski paniikki, että missä on mun mamma ja iskä......en juokse enää vaan nyt riitti tää touhu, mä haluun mamman tykö.

Tuomari ei tällä kertaa antanut kummallekkaan narttupennulle KP:tä. Mutta minun mielestäni Lilli on kyllä ihan kauniisti kasvanut ja nätti tyttö. Tietysti keskeneräinen kuten pennun kuuluu vielä ollakin. Alku on siis ainakin lupaava.

Tässä vielä yritetään Lillin kanssa vähän poseerata :o). Kaunis kiitos Mintulle perheineen, että Lillin olitte näyttelyyn ilmoittaneet ja meidän koko perhe pääsi Lilliä moikkamaan. Oikein mukavaa syksyn jatkoa ja toivottavasti törmäillään samoissa merkeissä vielä tämän vuoden aikana :o)

Iina halittelemassa Lilliä

Sitten tulikin Mimmin vuoro

Valionarttujen kehä

Tuomarin syynissä

Mimmi oli VAL ERI2 PN2 VARA-CACIB, noususuhdanne siis jatkui :o)

Voiton vei nätti Lyyli (Gerleo´s Niiskuneiti). Onnittelut Päiville Lyylin menestyksestä. Kolmanneksituli Mörri (Leijonahovin Comance Girl) samalla saaden vikan sertinsä ja tullen Suomen muotovalioksi. Onnittelu Isadoralle perheineen.

Vielä olisi yksi päivä käymättä läpi. Eli näyttelyt jatkuivat samassa paikassa sunnuntainakin. Tällä kertaa olin ihan yksin liikenteessä. Ilma oli jälleen oikein mukava.

Aika meni mukavasti Mimmin siskotytön Nalan ja Annelin kanssa istuskellessa ja kehiä odotellessa.

Mimmin nousukiito sen kuin jatkui Mimmi oli VAL ERI1 PN1 VSP ja sai CACIBin. Aika huimaa! Meni kyllä yli odotusten viikonlopun näyttelyt. Ja vielä kivaa oli sekin että Mimmin siskotyttö Nala oli PN4 ja sai tokan Sertinsä. Nyt sitten sitä viimoista metsästämään :o)

Tässä on hymy herkässä. ROP oli Bonnien Freno alias Reno. Renolla olikin viikonloppuna huima tahti. Poika pokkasi 2xsertin ollen ROP ja VSP sekä yhden PU2 sijan kera vara-sertin. Että ei todellakaan hullummin. Onnea Satulle ja tietysti kasvattaja Minnalle Renon hienosta menestyksestä.

Niin oli aika hyvästellä Kuopio ja lähteä kohti uusia seikkailuita.

Niitä kerrommekin sitten seuraavassa jaksossa.......eli heti kun saan taas kuvia ajettua tänne vuodatukseen. Niitä odotellessa NÄIHIN KUVIIN JA NÄIHIN TUNNELMIIN!